Kaukalopallo on perinteinen pohjoismaalainen laji, joka kehitettiin 70-luvulla jääpallosta. Niin kutsuttu ”kaukis” on maalirikas, vauhdikas ja sopii jokaiselle ikäryhmälle aina junnuista 70-vuotiaisiin ikämiehiin saakka. Ottaen huomioon sisukkaan Suomen pienen koon ja asukasluvun, voidaan sanoa Suomesta peräti tulleen kaukalopallon keskus.
Pikaisena yhteenvetona kaukalopallon hienosta historiasta voidaan sanoa, että muutamassa vaikeasta ajanjaksosta huolimatta lajin on edelleen mahdollista nousta Suomen harrastetuimpien palloilulajien joukkoon. Kaukalopallon suosion kasvu on saattanut olla hidasta mutta se ei ole merkittävästi pysähtynyt aikojen saatossa.
Kaukalopalloa pelataankin monissa eri sarjoissa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla aina koulujen omiin sarjoihin asti, joten jokaiselle halukkaalle varmasti löytyy mieluinen porukka lajin parista. Valitettava tosiasia kuitenkin on, ettei joka paikkakunnalla ole omaa kaukalopallojoukkuetta, ja välillä harrastuksen perässä on matkustettava pitkiäkin matkoja.
Herrasmieslaji
Kaukalopallo seisoo omilla jaloillaan ylpeänä siitä, että lajilla on positiivinen ”herrasmieslajin” maine, jossa pelaajat sekä joukkueet arvostavat toisiaan katsomoa myöden. Jääkiekosta poiketen kaukalopallolla ei ole suuren maailman kuvioita kuten NHL:ää. johon pääsystä kaikki juniorit uneksisivat ja luultavasti se seikka onkin pitänyt kaukalopallon niin helposti lähestyttävänä lajina.
Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta kaukalopallo on lajina tällä hetkellä suurien haasteiden edessä, sillä lajin kulta-aika oli 90-luvulla, jonka jälkeen koettiin romahdusmainen kato harrastajamäärissä. Viimeisen viiden vuoden aikana harrastajien määrä ei kuitenkaan ole enää vähentynyt, joten jonkinlainen aallonpohja on varmasti ohitettu ja odotukset tulevaisuudesta ovat valoisammat.
Kaukalopallon arvellaan menettäneen harrastajia erityisesti silloin kun salibandybuumi pyyhkäisi Suomen ylitse mutta samaan hengenvetoon on todettava kaikkien lajien olevan yhtä arvokkaita eikä salibandyä voi nähdä kilpailijana kaukalopallolle, vaan vaihtoehtona muiden joukossa.
Resurssipula
Kaukalopallo kuten kaikki muutkin urheilulajit tarvitsevat toimiakseen erilaisia resursseja. Raha, seurat, vapaaehtoistyö sekä lajiliitot lukemattomien muiden asioiden ohella yhdessä muodostavat toimivan ja elinvoimaisen urheilulajin. Viime vuosien aikana tapahtunut lajiliittojen yhdistyminen on vienyt osaltaan resursseja vähentyneiden lisenssimaksujen muodossa, joka tarkoittaa yksinkertaisesti entistä vähemmän rahaa lajille.
Toki pienemmät seurat voivat talkoovoimin kerätä rahaa harrastustoiminnan tukemiseksi esimerkiksi järjestämällä arpajaisia tai myyjäisiä. Mikään ei estä joukkuetta painattamasta myös omaa kalenteria! Keinoja kerätä tarvittavia resursseja on monia, tarvitaan ainoastaan mielikuvitusta ja intoa toimia.
Ratkaisuja ongelmiin
Kaukalopallon parissa ollaan enemmän kuin tietoisia lajin nykyaikaisista haasteista ja ongelmista ja yksi ratkaisuista niistä voi olla näkyvyyden lisääminen. Panostamalla enemmän näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa Facebookin, Instagramin sekä lajin omilla verkkosivuilla, saadaan kaukalopallo takaisin kansan tietoisuuteen. Lisäksi kaukalopallo on ollut myös esillä erinäisillä messuilla eikä ole estettä pitää kaukopalloaiheista esitelmää koukussa ja jakaa näin tietoa lajista luokkatovereille.
On myös aiheellista pohtia hakukoneoptimoinnin mahdollisuutta lajin näkyvyyden parantamiseksi. Optimointi tarkoittaa käytännössä halutun verkkosivun sijoituksen parantamista hakutuloksissa sekä omien hakutulosten tekemistä houkuttelevammaksi, jotta useampi ihminen klikkaisi niitä. Optimoinnilla muokataan myös koko sivua hakukoneystävällisempään muotoon, jolloin sivulle päädytään myös odottamattomammilla hakusanoilla, kuten ”mikä on hyvä harrastus lapselle”.
Yhteenveto
Kaikki edellä mainitut vaatii tietysti rahaa sekä käsipareja jo tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseen, jolloin kaikki kulminoituu siihen että harrastajia ja vapaaehtoisia puuhamiehiä ja -naisia pitäisi löytyä nykyistä enemmän. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä ja, emme näe mitään syytä, miksei laji voisi nousta takaisin kulta-aikansa loistoon asti ja pidemmälle. Kaikki on kiinni ihmisen tahdosta sekä rakkaudesta omaan lajiin ja se paistaa läpi tarttuen positiivisesti muihinkin.